lauantai 28. toukokuuta 2016

MESSISSÄ Merimuseossa

Kesänäyttely on avattu 

Tervetuloa tutustumaan!

MESSISSÄ - summer exhibition by The Artists' Association of Rauma, at Rauma Maritime Museum

Our summer exhibition is inspired by the sea. The element gives us joy and recreation, but we can also see worries lurking below the surface. The Baltic Sea needs environmental protection.

MESSISSÄ shows artwork from 16 artists: Merja Ala-Olla, Kirsi Backman, Maija Kantanen, Risto Keinonen, Anna-Liisa Laine, Esko Lappalainen, Hulda Leifsdottir, Riitta Lehto-Toivanen, Taru-Taina Nora, Arja Nummi, Tommi-Wihtori Roström, Sanna Saarinen, Aila Salo, Pia Salo, Tuulikki Tukiainen and Heli Väisänen.

10% of the sold artwork price is donated to WWF. You can also participate by donating the amount of your choice at the exhibition at Rauma Maritime Museum, or via fundraising account MESSISSÄ

 

Julisteen suunnitteli Valto Vaalikivi

 

Hyvässä yhteistyössä rakentui Rauman merimuseon torniin ja seminaarisaliin meriaiheinen kesänäyttelymme. Mukana on 16 taiteilijaa ja 31 teosta: Merja Ala-Olla, Kirsi Backman, Maija Kantanen, Risto Keinonen, Anna-Liisa Laine, Esko Lappalainen, Hulda Leifsdottir, Riitta Lehto-Toivanen, Taru-Taina Nora, Arja Nummi, Tommi-Wihtori Roström, Sanna Saarinen, Aila Salo, Pia Salo, Tuulikki Tukiainen ja Heli Väisänen.

Näyttelyn rakensivat hallituksen jäsenet Kirsi Backman, Esko Lappalainen ja TommiWihtori Roström.

Rauman taiteilijaseura haluaa omalta osaltaan olla mukana -MESSISSÄ- tärkeässä ja ajankohtaisessa työssä, Itämeren suojelussa. Teemana on taiteilijoita monin eri tavoin inspiroiva meri, sen suoma ilo, virkistys ja kauneus, mutta myös sitä uhkaavat vaarat.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään lipaskeräys ja myyntituloista 10% ohjataan WWF:n MESSISSÄ-keräykseen. Tälle tilille voi kuka tahansa antaa haluamansa lahjoitussumman.


Tervetulosanat lausui Merimuseon puolesta Paula Kupari ja Taiteilijaseuran puolesta Kirsi Backman. Molemmat olivat tyytyväisiä uuteen yhteistyömuotoon ja hyvin sujuneeseen yhteissuunnitteluun ja rakentamiseen.

Luonnonystävän näkökulman avajaisvieraille toi Kodisjoen koulun rehtori Hannu Yli-Kauhaluoma
Paula Kupari

Hannu Yli-Kauhaluoma

Kirsi Backman
Edustavalle paikalle Seminaarisaliin nostettiin Aila Salon vuonna 1973 valmistama ja edelleen ajankohtainen pronssiveistos "Saasteen uhri ja surevat omaiset"

Aila Salo ja pronssiveistos "Saasteen uhri ja surevat omaiset"


Avajaisyleisöä

Taitelijat ovat kirjoittaneet teoksiina liittyviä ajatuksia, jotka esitellään teosten yhteydessä


Maija Kantasen "Saaren rantaan laineet lyö" keramiikkareliefi vuodelta 2016


MERI
Meri on minulle mielen seikkailu ja mahdollisuus
Pienenä tyttönä meri oli äidin kertomia tarinoita hänen kotipaikastaan  Tytärsaaresta,  johon kaikki sateenkaaret päättyivät.  Saaren nuoret miehet lähtivät  maailman merille seiloreiksi tai heistä tuli merikapteeneita tai perämiehiä.
Minussakin meri herättää kaukokaipuun ja antaa vapaudentunteen lähteä maailman ääriin mutta jään rannalle kuuntelemaan aaltojen loisketta.
Meri ja aaltojen ikuinen liike antaa avaruuden tunnun ja on helppo hengittää. Tietoisuus  meren  läheisyydestä vaikka en sitä näkisikään, rauhoittaa mieltäni. 
Keramiseen reliefiin olen lisännyt  Kaunismäen rantahiekkaa  jota otin muistoksi  käydessäni Tytärsaaressa  v.1992.
-Maija Kantanen


Hulda Leifsdottir, Kätketyt muistot, valokuvakollaasi, 2015




Kuvien aihe löytyi venetelakan pressujen kiinnitysrenkaista. Merelliset muistot ja toiveet ovat kätkössä pressujen alla.
-Hulda Leifsdottir



tiistai 5. huhtikuuta 2016

Terveisiä taidereissulta

Hyvää seuraa ja muuta mukavaa

Keväiselle taidereissulle ilmoittautui 16 taiteilijaseuralaista ja pääsimme yhdessä nauttimaan  Espoon ja Helsingin mielenkiintoisista näyttelyistä. Ensimmäisenä kohteena oli Espoon EMMA, jossa meitä oli vastassa museon kokoelmaintendenttinä vuodesta 2014 toiminut Henna Paunu, jonka moni muistaa Rauman taidemuseosta. Henna kertoi Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelystä KOSKETUS ja erityisesti osasta Ihminen ja valta, joka on Hennan kuratoima.






Hieno kokemus oli myös visiitti Lapinlahden sairaalassa,
jossa oli esillä  Seppo Fräntin taidekokoelma.

Kuvahaun tulos haulle HAAVA Lapinlahden lähde

Tutustu näyttelykatalogiin  
Hesarin artikkeli


Mielenkiintoinen oli koko sairaalaympäristö.


Lapinlahden jälkeen valinta oli vapaa matkalaisille. Tarjonta oli runsas ja matkalaiset olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa.

Ateneumissa Kaarina Kaikkonen aloittaa  uuden teossarjan, jossa nykytaiteilijat toteuttavat teoksia museon sisäpihalle.  Linkki teostietoihin


Matka sujui mukavasti pikkubussissa ja siinä samassa syntyi hyviä ideoita ja päätöksiä kuluvalle vuodelle ja myös tuleville.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Uusia jäseniä ja mielenkiintoisia näyttelyitä

Heli Väisänen: Levollinen 2015

Taas on on pidetty vuosikokous ja päätetty kivoja ja mielenkiintoisia asioita alkaneelle vuodelle.

Huhtikuussa on suunnitteilla taidematka Helsinkiin. Luvassa on Emmaa, Engeliä, Ateneumia ja Kiasmaa, kivaa seuraa ja hyvää ruokaa.

Kesänäyttely järjestetään Merimuseon tornissa. Näyttelyn nimi on MESSISSÄ, jolla haluamme kertoa, että olemme omalta osaltamme messissä, mukana auttamassa Itämerta. Osa näyttelyn tuotosta ohjataan Itämerensuojelutyöhön. Ja näyttely on tottakai meriaiheinen.

Kuvataiteen päivää vietetään jälleen 10.7. yhteistyössä Rauman ja lähialueiden muiden taiteilijoiden kanssa.

Syksyllä pureudutaan Engelin arkkitehtuuriin Vuojoen kartanossa. Kartano täyttää 180 vuotta ja RTS:n näyttely pidetään Galleria Gylichissä.

Syksyllä on perinteiseen tapaan myös Taidelainaamon vitriininäyttely kirjastossa ja lähempänä joulua järjestetään PopUp-näyttely Vanhan Rauman liiketilassa.

Kirsi Backman jatkaa puheenjohtajana ja hallituksen muut jäsenet ovat Henriikka Järviö, Esko Lappalainen (uusi), Taru-Taina Nora (tiedottaja/uusi), Tommi-Wihtori Roström ja  Ulla Stenback. Varajäseniksi valittiin Risto-Juhani Vuorisalmi ja Pia Salo (uusi)

Vuonna 2016 aloittavat seuran uusina jäseninä  Hannele Rosenbröijer, Sanna Saarinen ja Heli Väisänen.


Hannele Rosenbröijerin  viimeisin tilaustyö vuodelta 2014 , Emeritus professori KSO:n inspehtori Pekka Sulkunen, 70x90cm, öljy/kangas. Työ oli tilaus Jyväskylän yliopistolta, Keskisuomalainen osakunta. Heidän kokoelmissaan on 1800-luvulta alkaen eri professoroiden muotokuvia ja nyt heidän kokoelmissaan on myös Hannele Rosenbröijerin tekemä muotokuva.


Hannele Rosenbröijer

Olen kolmenkympin kriisissä uskaltautunut hyppäämään taiteilijaelämään. Kaikki alkoi kehittyä Saksassa, jossa asuin 1989-1996.

Vuosi 1995 oli käänteentekevä, sillä pääsin Salzburgin kansainväliseen kesäakatemiaan. Opettajina minulla oli kuuluisat, nyt jo poistuneet, amerikkalaiset taiteilijat, Nancy Spero ja Leon Golup.

Saksasta tiemme kulki takaisin Suomeen ja pääsin opiskelemaan Satakunnan ammattikorkeakouluun (Kankaanpään taidekoulu). Valmistuin 2000 kuvataide AMK. Minut palkittiin parhaana kuvataidelinjan opiskelijana stipendillä sekä sain Satakunnan taidetoimikunnan taiteen harjoittajan apurahan.

Matka jatkui Suomesta kohti Italiaa. Olin haaveillut opiskelusta renessanssi/barokki-kaupunki Firenzessä kauan. Nyt haaveni toteutui ja opiskelin Accademia di Arti di Firenze vuosina 2000-01. Tyttäreni oli jakamassa upeaa kokemusta. Hän oli silloin 7v.

Palasimme takaisin 2001 ja osallistuin niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin näyttelyihin mm. Ars Baltica 2008 Itävalta, Art Hall of Fengersfors Ruotsi sekä minulla on ollut useampi yksityisnäyttely.

Vuonna 2013 valmistuin taiteen maisteriksi Taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta, Taideteollinen korkeakoulu.

Olen erikoistunut muun taidetuotannon ohella muotokuvamaalauksiin. Töitäni on mm. Helsingin kaupungin taidemuseossa sekä Vantaan taidemuseossa.


Liiketilassani Kauppakatu 23 26100 Rauma avautuu pian pienimuotoinen taidekoulu.


Sanna Saarinen: Tyyni 2015



Sanna Saarinen 
 
Olen valmistunut vuonna 1990 kudonnan artesaaniksi Loimaan käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta, ja vuonna
1994 tekstiiliartenomiksi Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta Mynämäeltä. Vuonna 2010 suoritin myös kaksivuotisen matkailun perustutkinnon

Olen suunnitellut ja valmistanut useita julkisten tilojen taidetekstiilejä, ja tilauksesta olen tehnyt niitä myös yksityiskoteihin.
Teoksiani on ollut esillä useissa yhteisnäyttelyissä, ja olen myös pitänyt kuusi yksityisnäyttelyä.

Keväällä 2010 sain apurahan Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolta.

Marraskuussa 2010 Euran kunta nimesi minut Vuoden 2011 taiteilijaksi. Valinnan teki taiteilija Liisa Juhantalo. Vuonna 2015 sain Euran kunnan kulttuuripalkinnon.

Julkisten tilojen taidetekstiilit Eurassa:
  • Työväentalo Onnela 1997
  • Euran työvoimatoimisto 1998
  • Euran kunnanvirasto 2000
  • Euran sosiaalikeskus 2001
  • Rauman Seudun Kehitys Oy, Eura, yhteistyössä Pirjo Hamm-Hakamäen kanssa
  • Euran työvoimatoimisto 2006
  • Eura-koti 2006
  • Kaitaliinoja ym. sisustustekstiilejä useissa tiloissa
  • 2008 "Mosaiikki" Pyhäjärviseudun paikallislehti oy
  • 2009 "Järven aalloilla", sama paikka
  • 2010 " Oravanpyörä" Pintos Oy
  • 2012 Euran lukio " Perillä"
  • 2012 Kuntopiste Kari Valtonen " JinJang"
  • 2012 Pintos oy " Kasvu"
  • 2013 Euran lukio
 

Heli Väisänen

Olen Raumalla asuva taidegraafikko ja keraamikko - ja Rauman Taiteilijaseuran uusi jäsen. Taiteilijaseuran lisäksi olen myös Rauman Taidegraafikoiden, Porin Taiteilijaseuran ja Keramos ry:n jäsen.

Tarinat ovat tärkeitä teoksissani. Käsittelen niissä ihmiselämään liittyviä asioita, tukiverkkoja ja sielujen sisaruutta, elämää naisena, kasvua, arkea ja unia. Teoksissani kulkee usein mukana myös positiivinen vire, pieni huumorin pilke tai onnen hetki. Erityisen ilahduttavaa on jos teokseni voi herättää katsojassa uuden, oman tarinan.

Useimmiten työskentelen grafiikan keinoin tai teen keramiikkaveistoksia, mutta yhtälailla olen innokas kokeilemaan erilaisia tekniikoita ja asioita.
Grafiikassa minua kiinnostavat monet eri menetelmät. Erityisen ihanaa on kuparille piirtämisen keveys, viivan elävyys ja sävyillä leikittely. Useimmiten tekniikkani onkin etsaus ja akvatinta. Keramiikassa taas kiehtovaa on kolmiulotteisuus ja työn muovautuminen, muotoilu, sekä materiaalin tuntu. Ja molemmissa työtavoissa riittää jännitystä ihan loppuun asti, vasta kun on vedostanut tai avannut uunin luukun lopputulos selviää! Kooltaan teokseni ovat pieniä.

Työskentely on minulle prosessi johon uppoudun. Työskentelyn aikana aika ja paikka katoavat, ajatukset lentävät ja luonnos muovautuu uudelleen. Teos alkaa elämään omaa elämäänsä ja johdattaa seuraavaan teokseen. Koen taiteen tekemisen ja työskentelyprosessin hyvin voimauttavana, iloa, energiaa ja onnellisuutta tuottavana!


lauantai 19. joulukuuta 2015

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016


Rauman Taiteilijaseura kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja taiteen ystäviä kuluneesta vuodesta ja toivottaa 

Hyvää joulua sekä onnellista vuotta 2016


Tommi-Wihtori Roströmin kierrätysmateriaaleista valmistama lyhty

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Rauman Taiteilijaseuran juhlavuosi päätökseen

Rauman Taiteilijaseura perustettiin 13.12.1945 - 70 vuotta sitten




Juhlapäivän alkajaisiksi laskettiin seppele Rauman Taitelijaseuran edesmenneen puheenjohtajan ja Rauman taidemuseon ensimmäisen intendentin, Alpo Saravan haudalle.

Esko Lappalainen ja Kirsi Backman






Hautausmaalta siirrytiin lyhtykulkueena torin laidalle Galleria Artturiin, jossa oli Ulla Stenbackin Matkan varrelta - ympäristökuvia - näyttely. Tapahtuma oli avoin ja vieraille tarjottiin glögiä ja piparia.
Tommi-Wihtori Roströmin kierrätysmateriaaleista tekemä lyhty

Ulla Stenback

Kirsi Backman ja Aila Salo

Teuvo Salminen, Maija Kantanen ja Ulla Stenback

Valto Vaalikivi, Tommi-Wihtori Roström ja Arja Nummi


Näyttelyn jälkeen lyhtykulkue siirtyi juhlaruokailuun Vanhan Rauman kellariin, jonne saatiin vieraiksi myös kulttuuripäällikkö Risto Kupari perheineen.

Maija Kantanen, Tommi-Wihtori Roström, Ulla Stenback, Kirsi Backman ja Taru-Taina Nora
Edessä Aarni, Iiro, Paula ja Risto Kupari, takana Esko Lappalainen ja Taru-Taina Nora

Maija Kantanen, Tommi-Wihtori Roström, Kari ja Ulla Stenback ja Risto-Juhani Vuorisalmi

Kuparin perheen kaunis kukkatervehdys 70-vuotiaalle

maanantai 19. lokakuuta 2015

Tyytyväisiä uuteen näyttelyyn

Hyvässä seurassa-näyttely siirtyi  Seinäjoelle
 Näyttely on avoinna Seinäjoen taidehallissa 17.10.-15.11.2015

Näyttelyn avajaisia vietettiin perjantaina 16.10. ja  pystytysporukka sai olla tyytyväinen uurastuksensa lopputulokseen.

Näyttelyn kuratoi Laura Kokkonen (kuvassa oikealla) ja pystyttämässä olivat puheenjohtaja Kirsi Backman sekä taiteilijaseuralaiset Valto Vaalikivi, Esko Lappalainen ja Risto Juhani Vuorisalmi.


Paikalle avajaisiin saapui Rauman kaupungin kulttuuripäällikkö Risto Kupari. Hän piti  upean puheen ja vielä lauloi yksin ja yhdessä poikiensa Aarnin ja Iiron kanssa. Suurkiitos Ristolle ja pojille!







Rauman kulttuuripäällikkö Risto Kuparin puhe avajaisissa:
Rauman Taiteilijaseuran näyttelyn ”Hyvässä seurassa” avajaispuhe 16.10.2015, Seinäjoki
Arvoisa yleisö. On hienoa olla täällä Seinäjoen taidehallissa avaamassa Rauman Taiteilijaseuran 70-vuotisjuhlanäyttelyä ”Hyvässä seurassa”.
Seinäjoella toimii myös arvokkaan historian omaava ja jo toimintansa hyvin vakiinnuttanut ja varsin aktiivinen taiteilijaseura, joskin Rauman Taiteilijaseuraa 15 vuotta nuorempi yhteisö. Seinäjoen taiteilijaseura on perustettu vuonna 1960, kuten Seinäjoen kaupunkikin, Rauman taiteilijaseura heti sodan päätyttyä jo vuonna 1945, josta syystä näyttely on kiertueella 70-vuotisteemalla.
Olen aikoinaan pitkään asunut ja työskennellyt Etelä-Pohjanmaalla ja siksikin suurella mielenkiinnolla seurannut kulttuurielämän kehittymistä Seinäjoella ja koko Etelä-Pohjanmaalla ja pannut myös merkille Seinäjoen taidehallin toiminnassa tapahtuneet muutokset, joiden uskon olevan näyttelytoiminnan kehittämiselle eduksi. Pyrkimyksenne saada aikaan entistä vaikuttavampia näyttelykokonaisuuksia, vähän pidennettyine näyttelyn kestoaikoineen, sekä panostukset taiteen saavutettavuuden parantamiseen ovat asioita, jotka kelpaavat hyvin malliksi myös muille taidelaitoksille ympäri maan.
On myös erittäin hienoa, että Rauman Taiteilijaseuralle on näin avautunut mahdollisuus tuoda yhdistyksen jäsenten taidetta esille tänne Etelä-Pohjanmaan keskukseen. Alueiden, maakuntien, taiteilijaseurojen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö kantaa yleensä hedelmää, jossa voittajia on kahdella puolella: Tänään täällä Etelä-Pohjanmaalla kuvataiteen ystävät, sekä raumalaiset kuvataiteilijat, jotka näin pääsevät esittelemään tuotantoaan tänne Seinäjoen taidehalliin.
Kuvataide on taiteenala, josta 2000-luvulla pääsevät onneksemme lähes kaikki nauttimaan, toisin kuin vielä muutama vuosisata sitten, kun elimme agraariyhteiskunnassa, jossa kulttuuri oli mahdollistettu vain harvoille. Kuvataiteen tuottamisella ja kuluttamisella, eli näyttelyiden järjestämisellä ja näyttelyissä käymisellä on monia positiivisia vaikutuksia. Kuvataide paitsi tuottaa esteettisiä elämyksiä, se palvelee taiteen parissa toimivaa luomalla keinon itsensä näkyväksi tekemiseen. Taiteen keinoin itsensä ilmaiseminen on hyvä tapa hahmottaa, purkaa ja jäsennellä maailmaa ja eteen tulevia kysymyksiä. Itse hahmotettu ja jäsennelty maailma saa syvemmän merkityksen, kuin "valmiiksi pureskeltuna" tarjottu, muiden määrittelemä maailmankuva. Sama pätee myös katsojaan. Maailmassa on myös paljon asioita, joiden selittäminen voi muilla kuin taiteen keinoilla olla joskus hankalaa. Taiteen tekemisen riemu on myös siinä, että asioita ei tarvitse aina loppuun saakka selittää ja nähdä musta-valkoisina joko-tai -asioina.
Aina näin uuden näyttelyn kynnyksellä on hyvä pysähtyä pohtimaan taiteen merkitystä
-Rauman taiteilijaseuralle, seinäjokelaisille kollegoille, Seinäjoen tai Rauman kaupungille tai koko yhteiskunnallemme. Silti varsinaisen tekemisen tulee aina olla ensisijalla. Varsinkin näinä aikoina, kun taloudelliset ajat pakottavat koko ajan nipistämään euron sieltä, toisen täältä, on taiteen tekemisessä ja tuottamisessa hyvä muistaa antiikin filosofin Aristoteleen sanat: "Suurisieluiselle ja vapaalle ihmiselle ei ole sopivaa jatkuvasti kysellä, mitä hyötyä mistäkin on". Taiteen tekeminen tai kuluttaminen ovat taitoja, jotka kestävät, kasvavat ja kasvattavat henkistä pääomaa läpi elämän.
Hyvä taideteos taidetta avoimesti lähestyvän katsojan silmissä on kuin hyvä tarina. Se kestää aikaa ja antaa aina tilaa uusille mielenkiintoisille tulkinnoille. Hyvää ja mielenkiintoista teosta ei kyllästy koskaan katsomaan. Sama pätee tarinoihin, hyvä tarina kestää aikaa, kuten alussa esittämäni, hyvän ystäväni, seinäjokelaisen valokuvaaja-muusikko Jussi Asun säveltämä ja sanoittama laulu.
Kiitos Seinäjoen taidehallille ja sen henkilökunnalle yhteistyöstä meidän raumalaisten kanssa. Toivon raumalaisten näyttelylle täällä Seinäjoella menestystä ja erityisesti Teille Seinäjoen taidehallin henkilökunta, onnea ja menestystä kehitystyöllenne, jonka uskon tuottavan taiteilijoille ja kuvataiteelle lisää sitä painoarvoa, joka sille jo synnynnäisestikin tulisi kuulua. Päätän puheenvuoroni toiseen hyvään, vanhaan, ajan hammasta kestävään kaikkien tuntemaan tarinaan yhdessä poikieni Iiron ja Aarnin kanssa.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Seinäjoen reissulla hyvässä seurassa


Matkan pääkohteena oli Seinäjoen taidehalli, jossa juhlanäyttelymme esittäytyy 17.10-15.11.
Samaan reissuun sopi hyvin myös tutustuminen upeaan, palkittuun ja kehuttuun  Apila-kirjastoon sekä taiteilijoiden ylläpitämään Varikko-galleriaan.

 Matkalla oli aikaa kuunnella, kuinka uusikaupunkilaiset taiteilijat olivat tehneet seurakunnan kanssa yhteistyötä ja toteuttaneet monitaiteellisen kokonaisuuden kirkossa. Tapahtumasta kertoo seikkaperäisesti Valto Vaalikivi.

Seinäjoen taidehallin näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen ja Rauman taiteilijaseuran puheenjohtaja Kirsi Backman vaihtavat ajatuksia lokakuussa avattavasta Rauman taiteilijaseuran juhlanäyttelystä.

 Maija Kantanen tutkii Beyond Borders-näyttelyn upeita reliefejä.

 Maija Kantanen ja Pia Salo

Sanna Karimäki-Nuutinen kertoo Seinäjoen taidehallin monipuolisesta toiminnasta ja näyttelytiloista.

 Seinäjoen Apila-kirjastossa oli ihania lukunurkkauksia.


Tiina Laasonen kertoi taiteilijoiden ylläpitämästä Varikko-galleriasta. Taiteilijaseuran jäsenillä oli mahdollisuus tutustua myös Tiina Laasosen työhuoneeseen.